Rv 38 + Synnytystapa-arvio

Tänään täyttyi 38 viikkoa.

Eli tasan kaksi viikkoa laskettuun.

Joku piti mua hereillä klo 00-03 välisen ajan viime yönä, soittamalla jatkuvasti prepaidillansa. En puhelinta halunnut sulkea sen takia, jos vaikka lähtö synnärille sattuisi tulemaan. Kolmen jälkeen meni hermot ja lähetin soittajalle vihaista viestiä, johon ei sitten ikinä vastannut. Soittelut loppuivat, mutta jatkuivat päivällä 11-13 välillä. Huoh, jos kyseessä olisi joku tuttu, olisi hän vastannut viestiin, laittanut watsappiin tai fbhen viestiä. Toivottavasti ei soita uudelleen, ei huvita tuommoiselle vastata :D

MASU

Masulle kuuluu ihan hyvää. Supistelut ollut kipeitä ja niitä on viimeisen viikon sisään ollut paljon, mutta nyt hieman hellittänyt. Neuvola on ylihuomenna, jolloin saan taas tietää onko sf mitta vielä kasvanut. Arpia ei ole vielä masuun tullut, toivottavasti niiltä säästytään!

Synnytystapa-arvio

O-ouuuu...

Ei meinaan mennyt niinkuin toivoin!

Viime kerralla lääkäri sanoi, että pikkuinen kyllä kääntyy vielä ympäri, mutta näin ei ollut tapahtunut. Perätilasynnytys pelottaa järjettömästi, eikä todellakaan nyt helpottanut nykyista jännittämistä. Aluksi pelkäsin noiden lonkkien takia synnytystä, mutta nyt pelkään vielä enemmän, että mitä tapahtuu. 

Sisätutkimuksessa ilmeni, että kaulaa jäljellä vielä sen 2cm mutta ollaankin jo sormelle auki :o

Hyi mikä ajatus, lääkäri tökki meidän pikkuista, vain pelkkä kalvo välissä. Eli paikat alkaa pikkuhiljaa kyllä oleen jo kypsät. Pieni oli aika alhaalle majoittautunut.

Kaksi lääkäriä yrittivät kääntää pientä, mutta eivät onnistuneet. Teki niiiiiiiin kipeetä koko kääntöyritys, että en todellakaan enään ikinä suostu moiseen. Olin joltain kuullut että ei se kääntäminen satu. Ja pyh! Tuntui että koko lantio olisi musertunut ja yrjö lentänyt. Selkä ei tykännyt hommasta yhtään. Pähkinää yritettiin "kaivaa" ylemmäs, se sattui. Toisella yrittämällä Pähkinä puuttui peliin. Erikoistunut lääkäri sai vauvasta hyvän otteen, sai melkein poikittaiseen asentoon käännettyä vauvan, mutta Pähkinä puski jaloilla vastaan. Tuntui että nyt se todellakin tulee kyljestä ulos, kylkiluut sai osumaa ja sen jälkeen tuntui että kohtu repee vasemmasta reunasta. Aikansa tapeltua, Pähkinällä meni selvästi hermot koko hommaan, samalla ku puski toisella jalalla kylkeä vasten ja laittoi hanttiin, päätti hän vetää toisen jalan koukkuun ja alkaa potkia lääkäriä. Siinä sitten kaksi lääkäriä ja hoitajaopiskelija tuijottelivat mahaani ja toinen lääkäri ihmetteli oikein ääneen että kuinka jääräpäinen lapsi, kun koko käsi heilui. Tässä kohtaa en kyllä tuntenu enää erillisiä potkuja, teki mieli vain itkeä.

Päätettiin että kääntämistä ei enään yritetä ja viikon päästä uudelleen. Nyt mun pitää miettiä kolmea eri vaihtoehtoa. Eli jos Pähkinä kääntyy maanantaihin mennessä, on edessä synnytyksen käynnistys, jottei pääse kääntymään perätilaan uudelleen. Jos pieni majailee edelleen perätilassa, suuntana lonkkien magneettikuvaus. Kuvien perusteella pohditaan synnytetäänkö alateitse (riittäkö lantio) vai tehdäänkö sektio.

Sen jälkeen makasinkin puoli tuntia käyrillä, Pähkinän sykkeet oli hyvät ja sain lähteä kotiin. Markuksen kanssa pohdittiin ensi viikon aikatauluja, että miten olisi järkevä toimia, koska työsoppari päättyy vasta 16. päivä. Markus tulee Vantaalta maanantaina sairaalalle mukaan jännittämään. Onneksi mulla on tuo ukko, ei tarvitse ihan yksin kuitenkaan olla. Tän arvion piti helpottaa mun huolia, ei pahentaa niitä.

En olisi uskonut, että tässä raskaudessa pitää vielä tämmönen loppuhuipennus olla...

ULTRA

Positiivista, sain pyynnöstä pari hassua kuvaa. Ei näistä kyllä meinaa selkoa enään saada, mutta ihana kun pääsin Markukselle näitä lähettämään, kun toinen ei päässyt itse käynnille mukaan :) En tiedä tuosta alemmasta kuvasta, että katsooko tuo pikkuinen nyt suoraan eteen päin, vaiko vasemmalle. Käden vieressä oleva tumma ympyrä on kuitenkin silmä :D

Huh tämmöinen viikon alku meillä, 

toivottavasti muilla alkanut paremmin! ♥

Rv 32

Tänään tuli täyteen 32 viikkoa. 

Laskettuun aikaa enään kaksi kuukautta.

Olo kuulumiset

Tällä hetkellä teen niin kuolemaa. Itseasiassa tehnyt melkein vuorokauden ajan jo. Todella huono olo, oksettaa ja yököttää koko ajan. Ruoka ei oo uponnu, pari kipollista muroja oon pystynyt syömään. Mikälie vatsapöpö iskenyt. Tilannetta ei ollenkaan helpota tuo Pähkinä, joka oikein urakalla möyrii menemään ja ohi mennen muljuttelee millon mitäkin maksoja ja suolia. Markus on lähtenyt takaisin Vantaalle töiden pariin ja Renon sain hoitoon vanhemmilleni. Ei pystyisi tällä kuvotuksella sitä ulkoiluttamaan ja leikityttämään. 

Masu

Maha tuntuu tosin vähän laskeneen ja jotenkin menneen eteen päin, ei pullota enään niin paljoa sivuilta :o Eipä sille sen kummempia sitten kuulu, muuta kuin että hieman pyöreämpi sivuprofiili.

Sori vähän lyhyempi postaus tällä kertaa, nyt etoo niin paljon että lepoa ja ehkä jotain leffaa kera vissyn.

Rv 31

Laskettuun aikaan 9 viikkoa!

 217 päivää raskautta takana, 63 edessä.

Tänään tiedossa vaunujahtia, saa nähdä löytyykö sopivat :)

Pähkinä

Vau.fin puhelin sovellus lupailee, että Pähkinä olisi 1750g painava ja koko pituudeltansa 37cm.  Siis melkein 40cm pitkä ja melkein kaksi kiloa painava! Huhhuh mikä jööti! Nyt kuulemma tehdään jo tiuhaan tahtiin hengitysharjoituksia, joista tulee hikka. Mähän oon koittanut sitä hikkaa kuulostella, ehkäpä pari hikotusta oon tunnistanut. Hikka merkkaa kuulemma tervettä lasta, arvatkaapa ressaanko jos sitä hikkaa ei kuulukaa :D

Voi kuinka nauratti, kun makoiltiin viime viikolla Markuksen kanssa lusikassa sängyllä, Markus "mun sylissä". Markus oli päässyt töistä, josta minä olin iloinen, kun sain unikaverin itselleni. Markus oli kömpinyt mun vierelle ja alkoi puhumaan, josta Pähkinä oikein innostui! Kamala mylläys ja potkiminen alkoi ja kiihtyi aina kun Markus puhui. Jonkun ajan päästä Markus totesi, että hän kyllä kiljuisi, jos sisällänsä olis tuommonen meininki. Pähkinä potki koko tän ajan Markusta selkään, joka musta oli jotenkin niin hauskaa. Huomasin myöhemminkin, jos Markus tuli oikein lähelle puhumaan, alotti Pähkinä kunnon ninjailun tuolla. 

Josko se jo tunnistaisi Markuksen äänen?

Masu

Tässä teille ihan tuoretta masukuvaa tältä päivältä. Sori kuvan huono laatu.

Rv 31+0

Renon peti

Markuksen äiti antoi meille mukaan Renolle ison punotun korin, joka oli juuri sopiva meidän isolle Renon tyynylle. Kori ei väriltänsä sopinut makkariin, niin heitin sitten vanhan kuminauha lakanan koko höskän päälle. Eipä ainakaan koira järsi niitä korin reunoja. Reno nauttii niin paljon uudesta pedistänsä, kun saa nyt nojailtuakin hyvin. Niin ja siis kyllä, koirallani on viltti. Viltti helpotti vähän muuttoressiä, kun tuoksui vain multa ja Renolta, sekä vanhalta kodilta, niin se jäi sitten koiralle unirievuksi :D

Iloista viikkoa kaikille,

 postailen tällä viikolla ahkerammin kun olen kotonakin :)

Rv 30

Eilen poksahteli 30 viikkoa täyteen. Tuntuu että just ois vasta tehny koko raskaustestin ja kertonu lähisuvulle. Ihan hullua, nyt ymmärrän miks kaikki sanoo, että pitää nauttia raskausajasta. Välillä on ollu kovia kipuja, mutta löysin ne omat rajat ja niitä kun on kuunnellut, niin johan on elämä helpottunut.

Sukulointia

 

Iloinen kyyditsijä :)

Sori kun en eilen kirjotellut mitään, olin niin väsynyt. Nyt ollaan Markuksen vanhemmilla, tultiin lauantaina. Oli todella mukavaa nähdä sukulaisia hieman laajemmin ja tutustua ihmisiin enemmän! Lauantaina nimittäin oli Markuksen siskon synttärijuhlat. 

Masua 29+5.

Kamalalla paniikilla yritettiin viime tingassa ettiä lahjaa. Meillä kummallakin löi pää tyhjää eikä osattu päättää. Käytiin sitten hakemassa Jumbosta pieni paketti ja saavuttiin hienosti myöhässä juhliin. 

Helsinkiä

Sunnuntaina mentiin Markuksen isän ja siskon kanssa Helsingin Kauppatorille (?) palloilemaan. Rannassa oli Finnairin maailmanpyörä, johon Markuksen isä ja sisko menivät. Itsellä tutisee polvet jo rullaportaiden puolessa välissä, joten tyydyttiin Markuksen kanssa kiertelemään torilla. 

Masu

Masua 30+0.

Voi sitä vahingon iloa, kun Pähkinä mojotti Markusta korvaan tuossa yksi ilta. Markus yritti kuunnella sykkeitä paljaalla korvalla, mutta meidän pienoisella näköjään on jo kepposet mielessä. Potkut on enimmäkseen jo sellaista mylläämistä, taitaa käydä tila pieneksi. Tosi tukala olo istua, tuntuu että tekisi mieli repiä tissit irti, että maha mahtuisi :D Varsin ihanaa automatkoilla, varsinkin jos Pähkinä alkaa potkia ja sen seurauksena närästämään. Tätä kai kestää muutaman viikon, kunnes maha alkaa laskeutua. Yksilöllistähän se on, mutta toivottavasti kohta helpottaa. Vaatteet alkaa käydä taas vähiin, kun melkein joka topissa ja paidassa napa nauraa ja se ei ole kaunista katseltavaa. 

Tylsää ja turhaa infoa :D

Eilen käytiin Kierrätyskeskuksessa, Trend expressillä ja Raxissa syömässä. Oli mukavaa tehdä Markuksen kanssa jotain, ennen kuin tää herra taas lähti yötöihin. Raxissa istuttiinkin aika kauan, teki mieli vaan syödä vaikkei ollut enään nälkä.

Päivisin yritän nukkua mahdollisimman pikään, jotten joudu yksin täällä palloilemaan koko päivää. Kulutankin ajan Pähkinän kanssa kommunikoimalla ja tvtä  selaten. Ihana kulkea tukka sekaisin ja vetää päälle mukavat vaatteet :)

Hyvää alkanutta viikkoa kaikille :)

Rv 29

Apua, se olis jo sitten kesäkuu ja elokuu senkuin lähenee. Nyt alkanut jo jännittämään. 

Masu♥

Taas tuntuu että maha on kasvanut puolella, vaikkei isoa eroa viime viikkoon olekaan. Edestäpäin alkaa jo näkymään hieman pyöreyttä ja kohtu on selvästi levinnyt jo sivuillekin. Pähkinän lempi puuhaa tuntuu olevan kylkeen potkiminen ja sitä vasten puskeminen. Monta kertaa tänäänkin tuntunut että se tulee kohta jo ulos tuolta! Alkaa varmaan tuo yksiö käydä jo toiselle pieneksi, kun pitää yrittää laajentaa. Mutta ihana kuitenkin saada varmistusta että kaikki on kunnossa. Maha on tosi usein ihan hassun mallinen, varsinkin puskemisen aikana. Supistukset on hieman hellittänyt, kipu ei ole niin suurta, ellen esim. ole juuri kävelyllä silloin tai muuten rasittanut itseäni. Tässä iltakuvaa 29+0.

Pohdintoja?

Menneellä viikolla on pohdittu nukkuma-asentoja toisten elomammojen kanssa, kohdun napsumisia sekä miehen kanssa keskusteltu yksinolostani täällä kodissa. Koti tuntuu todella ahdistavalta ja pelottavalta ilman Markusta, en tiedä olisiko kyseessä hormoonit ja se että tuo suojeleva mies on poissa kotoa. Epäilisin vahvasti että nyt jyllää raskaus niin psyykkisesti, että tarvitsisin tuota ukkoa koko ajan. Välillä on sellainen olo että kaikki vaistotkin on teroitettu ja havaitsee ympäriltä pieniäkin asioita helpommin, muisti kyllä edelleen pätkii. Se on hassua että kuitenkin näkö ja kuulo on huonontuneet, pitää ottaa huomenna puheeksi neuvolassa, mikäli muistan :D Onneksi tarvitsee odottaa vain perjantaihin ja saan käpertyä Markuksen kainaloon. Taidan lähteä lauantaina sitten Vantaalle ainakin viikoksi. Reno on menossa vanhemmilleni hoitoon, pääsee koirakin mökille riehumaan. Viime viikolla on siivottu, puunattu ja pyykätty. Pähkinän vaatteita lajiteltu ja huonetta laitettu kuntoon :)

Elämäni oudoin lenkki

Tänään oli reippailu päivä ja nyt oon aivan puhki. Aamulenkki vähän venyi, kun sain päähäni lähteä vanhemmilleni Renon kanssa. Matka oli omituinen. Ensimmäinen kumma juttu oli se, että keskellä metsää, hieman isompaa polkua meni MOPOAUTO ?!?!? Miksi? Jossain kohtaa angry birdsit hyökkäsivät meidän kimppuun, Reno oli aivan innoissaan ja itse melkein itkin. En todellakaan halunnut nokkaa silmään tai hukkua kakkaan. Kauhulla jo näin kuinka ne ois tähdänny masuun nokillaan ja kynsillään. Jonkin aikaa mietin, ja heittelimpä sitten sinne tänne pusikoihin käpyjä, jotta pääsin itse kulkemaan kohdan ohi. Typeriä lintuja, kun menivät lankaan. Käytiin me vähän heittelemässä keppiäkin rannalla, Reno pääsi uimaankin. Mutta heittämäni kepin perään lähi sorsa? Mitä se sorsa ajatteli sillä kepillä tehdä? Hämmästyttää vieläkin. Sielä sitten peräkanaa uivat sorsa edellä ja Reno perässä. Keppi unohtui jossain kohtaa kummaltakin yksilöltä mutta onneksi toi koira kuunteli sen verran ja jätti sorsan rauhaan, ettei lähtenyt sitä kiusaamaan. Kikatin melkein pissat housussa rannalla kun katselin tota touhua.

Noh Reno on saanut kunnolla liikuntaa kun oltiin tallillakin ja itse sitten paloin :(

Rv 28

Kiitos uusille ja vanhoille lukijoille, niin Bloggerin 30lle kuin Blogilistan 53lle ♥

Viimeinen viikko on ollut aikamoista hulinaa ja eilen olin niin puhki etten jaksanut enään kirjotella postausta. Vitriini on puolivalmiina keskellä parveketta odottamassa jotain ihanaa maalaria, joka voi tulla puolestani öljymaaleilla sutimaan. Makuuhuone aivan sekaisin koska muokkailin meidän lipastoa ja olohuoneella sama kohtalo, yritän pähkäillä miten tästä tulisi avarampi ja mukava istuskella.

Masu

Pähkinälle kuuluu erittäin hyvää. Pikkuinen viettää öisin klo 2-4 välillä erittäin railakasta yöelämää mutta se ei vaikuta omaan nukkumiseeni. Potkut ovat vahvempia joka päivä ja tuo edelleen suuren hymyn huulille♥ Aivan kuin tuntisen pienen persoonan jo osittain. Voin vaan kuvitella kuinka paljon tätäkin pientä tulen rakastamaan. Tässä iltakuvaa rv 28+0 Pähkinän yksiöstä.

 Yöllä vuosin vähän aikaa verta, mutta se johtui kuivuneista limakalvoista. Huh mikä sydäri, pikkuinen kuitenkin normaalisti liikkunut ja vastannut tökkäyksiin. Vuotoa oli vain sen pienen hetken, mutta kyllä ehdin pelästyä. Mitään kipuiluakaan ei onneksi ollut (ihan pari tuikkasua), soitin varuiksi vielä synnärille ja sain ohjeet tarkkailla tilannetta. Tällä hetkellä ei mitään hätää, neiti ilmoitti äsken olevansa kunnossa.

Aurinkorasvaa on lätkitty masulle oikein urakalla, kun on nautittu lämmöstä. Pähkinä selkeästi häiriintyy kirkkaasta valosta ja alkaa osoittamaan mieltänsä. Ainakin näin voisin ymmärtää, voihan olla että Pähkinä nauttii auringosta niin paljon. Itseä kyllä ärsyttäisi jos lilluisin kaikessa rauhassa hämärässä sopessani ja joku tulisi sytyttämään valot päälle ilman lupaa :D Viikonloppuna Markus lähti Vantaalle töihin ja minä jäin Renon kanssa pyörittämään huushollia. Käytiin me sitten mun vanhempien mökillä saunomassa ja sai koirakin niin nauttia maalaiselämästä.

Reno toivottaa kaikille hyvää alkanutta viikkoa, vaikka onkin hieman pilvistä!

27+4 ja aurinkoa

Tää päivä alkoi sillä, että meinattiin nukkua pommiin... Onneks kuitenkin loppu päivä ei ollut yhtään hullumpi, itseasiassa paras päivä vähään aikaan.

Neuvola

Puoli kymmeneltä oli sovittu neuvola ja heräsin hieman ennen yhdeksää kauheella paniikilla! Kumpikin oltiin unohdettu laittaa herätys. Neuvolassa oli taas kaikki hyvin, tasaisesti tullaan alakäyrillä kohdunmitan kanssa, mutta ei ole mitään hälyttävää. Pähkinäkin nukkui, liikkeet oli normaalit ja tyytyväisesti majaili oikealla puolella (ei ihme että on kipeä puoli). Täti sanoi että lihakset voivat kipeytyä pelkästään siitä jos lapsi viihtyy kohdun oikealla puolella enemmän, istukka saattaa viedä hieman tilaa vasemmalla puolella. Sykkeet pienellä oli 128. Saatiin nähdä myös viimeinen vauvanukke ja voin sanoa että se oli täysin VAUVA!

Vauvan koko vastaa viikkoja 28+0.

Laitan myös kuvaa kohtuni kasvukäyrästä :) Aika tasaista menoa.

Neuvolan jälkeen mentiin Markuksen kanssa aamukahville ja olihan se pakko saada vähän tiikerikakkuakin samalla. Oli ihana vain istua ja nauttia toisen seurasta. Ja oli meinaan sitten hyvää kaffetta!

Nautiskelua

Taidan kertoa päivästä kuvin :) 

Pähkinä reagoi aurinkoon kunnon potkurumballa, jota kesti hetken aikaa.

Rv 27

Taas pyörähti uusi viikko käyntiin. 

Omalla kohdallani huonosti, ei oikein aamu mennyt niinkuin piti. 

Neuvola sotkuja ja mielipahaa

Pari viikkoa sitten neuvolasta käskettiin tänään tulla uusimaan sairaslomani, koska huomenna jatkuisi työt. Istuskelin tunnin verran neuvolassa ja haahuilin ympäriinsä, kunnes löysin omahoitajani, joka ilmoitti ettei lääkäri ikinä ole maanantaisin töissä. Neuvolan toinen lääkäri ei voinut uusia sairaslomaa. Kaiketi sitten lääkäri huomenna soittaa uusiakseen sen. Selkä ja oikea puoli kohdusta ei tykännyt sitten ollenkaan tästä istumisesta kovilla penkeillä. No tässä sitten pitää mennä töihin huomenna ja odotella iltapäivään että saan uutta sairaslomaa. 

Kotiin tullessani, eteisessä odotti ihana näky! Reno olikin napannut 40 vuotta vanhat vintage aurinkolasini pöydältä ja ajatellut että silppuna ne olis kivemman näköiset. Myös puukynät oli ympäriämpäri.... Itkupotkuraivari :D Nyt vetelen namia naamaan josko vähän mieli paranisi, tänään pitäisi kuitenkin käydä äkkiä kierrätyksestä etsimässä pinnasänkyä. Tori.fistä oon löytäny jo pari mukavan näköistä, mutta kun olen pihi, 150 euroa tuntuu liian isolta rahalta.

Aamumassu

Rv 27+0

Pähkinä aloitti aamun kunnon jumpalla, josta olin kyllä kiitollinen. Muutaman päivän ollut yllättävän hiljaista ja vaisua eloa masussa, jonka takia olin huolestunut. Perjantaina oikeapuoli kohdusta tuntui ns. repeävän äkkinäisen liikkeen vuoksi. Kaiketi kaikki on ihan hyvin, vuotoja ei ole ja pieni liikkuu. 

Auringonpalvontaa

Kuvia eiliseltä. Takana näkyvä vitriini saa tällä viikolla valkoisen ilmeen (vihdoinkin) ja matto lähtee vaihtoon. Parvekkeella istuskelin pari tuntia ja suunnittelin vauvanhuonetta, jonka ovi näkyykin asemakellon takana. 

Päässä kyseiset kovia kokeneet vintagelasit :'(

Ainiin, Ikeasta löytyi täydellinen orkidea vihdoin ja viimein olohuoneeseen ja minä pudotin sen kukkaosa edellä maahan. Itku meinasi tulla.

Sori hehkeä ulkomuoto, hikoilin kuin sika! Pahoittelut myös käsivammasta, sen siitä saa kun nivelet taipuu yli, mutta näkyypä masu ainakin :)

Rv 26

Tämä viikko vietetäänkin taas vaihteeksi kodin laiton parissa. Paljon tavaraa on saatu jo pois nurkista, mutta paljon on ylimääräistä jäljellä.

Masu

Masulle ja Pähkinälle kuuluu hyvää. Tunnistan jo pikkuisen päivärytmin, n. 3 tunnin välein heräilee ja liikuskelee jonkin aikaa. Potkut on välillä jo todella inhottavia, odottelenkin kovasti sitten niitä kunnon voimapotkuja. Laittelen tähän eiliseltä masukuvaa, pahoittelen laatua. Kuva otettu heti aamulla, joten ei oo kamalaa turvotusta. Verrattuna viikko sitten otettuun iltakuvaan ero on tosi iso.

Rv 26+0 aamukuva.

Rasvailua

Sain omalta äidiltä vielä toisen "äitienpäivä" lahjan. Käytiin apteekissa mutta sielä ei ollut SebaMedin raskausarpirasvaa, jota olin saanut neuvolasta testaukseen. Äiti sitten nappasi hyllystä Vichyn rasvaa ja nyt sitä sitten testaillaan. Otan joka viikko kuvaa arvista ja seuraan auttaako tuo ehkäisemään tai parantaako se ihon palautumista. Tavoite rasvata aamuin illoin. Ilmoittelen kyllä jos jotain edistystä on havaittavissa ja vaikkei auttaisikaan, ihosta tulee "kimmoisan" tuntuinen heti rasvauksen jälkeen.

P.S Käykääpäs tsekkaamassa tämä blogi!
 Kotiovella
Blogissa on jauhemaali arvonta menossa,
 pohdiskelin josko kyseinen maali soveltuisi
 raskaana käytettäväksi niin pääsisin itsekin maalailemaan :)

Äitienpäivä♥ ja vähän muuta

Erittäin hyvää äitienpäivää kaikille mammoille ja tuleville mammoille!♥

Kylpylä

Oli kyllä aivan ihana viikonloppu pitkästä aikaa. Markuksen kanssa vietetty rauhassa laatuaikaa ja nautittu porealtaan kuplista. Hotelli huone nyt oli mitä oli, mutta kyllä se meille kelpas. Sauna ja poreet teki tosi hyvää selälle, mutta lonkat ei tykännyt siitä kun oltiin liikkeessä koko ajan. Ravattiin altailla, saunassa, ravintoloissa ja hotellihuoneen väliä, käytiin kerran läheisellä kauppakeskuksellakin ostamassa eväitä ja tutkimassa sisustusaarteita. Voin vain totea, että omalle kohdalleni on löytynyt se täydellinen puolisko. Kuten mummuni sanoo, että vakka kantensa valitsee! 

Markukselle on tullut osa raskausoireista, epäilen että ihan myötätunnon takia. Nivelet reistailee, huonoa oloa, väsymystä, nenä tukossa, sormet turpoo ja mitähän kaikkea oli. Yhdessä ollaan sitten raihnaisesti tallusteltu hotellin käytävillä ja voivoteltu, perään aina räkätetty, kun mietitty minkälainen näky ollaan oltu. Pähkinäkin nautti viikonlopusta, saunomisesta ja poreilusta, semmoiset rumbat alkanut masussa, myöskin ruuasta. Nyt huomasi kyllä että mahaa kiristi todella paljon viikonlopun aikana, sitä kiristystä en osaa kuvailla kauheen hyvin, mutta veikkaampa että toi kohtu kasvaa ja venyy nyt kovaa vauhtia. Kylpylässä sainkin paljon katseita, osa tuijotti tukkaa ja toinen osa mahaa :D

Mmm kurmeeta

Markus vei mut syömään lauantaina oikein kunnon ravintolaan jossa pippuripihvi annos maksoi 33,50e, jälkiruoka olisi maksanut 8,90e mutta saatiin ilmaiseksi pääruuan viivästymisen takia. Meille tarjoiltiin myös ylimääräistä vettä (jee) ja leipää veloituksetta. Oli kyllä elämäni paras ateria mitä oon syönyt, liha oli niin mahtavaa että uneksin kunnon pihveistä koko yön :D Jälkiruokakin uppos, en oo parempaa suklaa kakkua saanut ikinä! Niinhän sanonta kuuluu, että tie sydämeen käy vatsan kautta ja mun kohdalla pätee kyllä täysin.

Onnellinen mies saadessaan kunnon jälkkäriä!

Jos joku sattuu Nokian Edenissä käymään ja haluaa satsata ruokaan niin ehdottomasti tuonne ravintola Esmeraldaan! Asiakaspalvelu oli todella hyvää, ehkä hieman enemmän olisin kaivannut sitä "aitoutta". Eli siis vähempi sitä ulkoa opeteltua robottia ja enemmän ihmisyyttä mutta empä valita! Jos numereellinen arvosana pitäisi antaa, antaisin 10-. Miinus siitä että ranskalaisista bongasin yhden ranen jossa oli niin kovia suolakiteitä että ne kahisi hampaissa.

Tänään käytiin äitienpäivä ruualla ja kahveella meidän mummulassa, sain jopa itsekin onnitteluita. Markus meinasi ostaa mulle raskausvoidetta mutta halusin ostaa sen itse (ehkä ens viikolla sitten apteekissa käymään). Mun puolelta oli koko lähisuku taas kokoontunut ja huhhuh sitä pihinää ja nauramista. Mietin jo että mitähän Markuksen sukulaiset tuumaa meidän suvusta sitten kun on kaste. Luuleevat varmaan kylähulluiksi :D Korttiakin pelattiin varmaan toista tuntia ja oli erittäin mukavaa. Miten hyvä mieli voikaan tulla sukulaisten näkemisestä!

Olohuonetta

Äiti oli ostanut mulle äitienpäivä lahjaksi aivan ihanan lasipurkin! Juuri sellaisen mitä oon kuolannut viimeiset pari viikkoa. Laitan vähän kuvaa meidän lipastosta, vähensin tuota roinan määrää. Lasipurkki nyt ei jää tuohon keskelle, pitää keksiä hyvä paikka sille vielä.

Löysin vähän aika sitten alennuksesta kaksi tälläistä tuikkukippoa. Valkoisen osan saa käännettyä ja käytettyä vaikka maljakkonakin. Otan parempaa kuvaa sitten järkkärillä.

Ja tuossa edessä nyt komeilee ihana kukka, jonka sain mummulta. Lämpöisiä ilmoja odottelen ja vien sitten parvekkeelle... Tai sitten se jää tuohon :)

                             










                                   



Miten teidän viikonloppu on sujunut? :)

Vuosipäivä♥

Jee! Hehkutan! 

Markuksen kanssa vuosi siitä kun päätimme "virallisesti" seurustella. Sitä tullaankin juhlistamaan sitten viikonloppuna paremmin! 

Lääkärilläkin kävin ja kaikki oli kunnossa, vauvalla ei mitään hätää, oli möyrinyt niin että oli pää alaspäin ja potkiskeli menemään. Sykkeet oli 142 ja jopa ultrallakin katsottiin että kaikki oli hyvin. Selvis sekin että mulla kallistuu kohtu selkään päin, jota oon epäillyt jo vähän aikaa. Ei ihme jos selkä kipeytyy niin paljon.

 Sairaslomaa tuli lisää ja yritetään mökkihöperöityä rauhassa, ei pysty edes koiraa kunnolla viemään lenkille. 

Loppuun vielä linkitän erittäin hyvin kirjoitetun blogipostauksen anonyymeista :)

Asiasta kirjoitteli Nani.

Rv 25

Huiih jo viikko 25 on täynnä. Kylläpä menee aika nopeaa, juurihan vasta plussasin testin.
Pähkinän kanssa jo viestitellään toisillemme tökkäisyillä ja huomaan kuinka pikkuinenkin innostuu kun innostun itsekin jostain. Edelleen en onnistu nappaamaan hyvää videota potkuista, kai se vaatii tietynlaista taitoa ja onnea.
Hii menin ja tartuin sävyttävään hoitoaineeseen = pinkkitukka :D (Kuvissa näyttää punaiselta.) Mutta näillä mennään eikä ole haittaa vauvalle tuosta ylläripylläristä. Itsellekin turvallinen joten ei ollut syytä paniikkiin :) Pitäisiköhän ottaa teille kuvaa tuosta purkkien määrästä joka on valloittanut meidän suihkun lattian, säälin Markusta. Ihmettelen vaan miksi mulla on sähkönsinistä hoitoainetta sielä...

Ah löysin Fidalta ihanan takin joka ei purista ja kiristä! I'm in LÖÖÖV!

Liitoksia(ko?)

Lauantaista asti jäätävät kohtukivut olleet, ihan erilaista kipua kuin aiemmin. Tiedä sitten olisko jotain liitoskipuja jotka on voimistunu. Ei mitään nannaa näiden nivel, selkä ja lonkkavaivojen lisäksi.  Kolme tuntia makasin lauantai aamuna sängyssä kun en päässyt liikkumaan, vollottaakin kehtasin vasta kun mies lähti koiran kanssa ulos :D Synnäriltä käskettiin vaan lepäämään ja seuraamaan tilannetta. Päivällä meinas samat kivut alkaa uudestaan, meni levolla ohi, illalla sama rumba alkoi ja suuntasin kuumaan suihkuun. Aikani sitten melkein tulikuumaa vettä suihkutin suoraan alaselkään joka helpotti sen verran että pääsin sänkyyn liikkumaan. Panadolia naamaan ja aloin nukkumaan. Sunnuntaina taas liikkuessa jäätävät kivut alko, ei päässyt vessaan ilman kipuja ja supistuksia ja tänään jatkunut sama. Kaiken lisäks saikku loppu ja jouduin töissä sitten ravaamaan ees taas ja kantamaan painavia tavaroita, supparit oli niin kovia ettei päässyt kunnolla kävelemään ja ah ne pimppipuukot jotka iskee. Auuuuts. 

Välillä niin toivon että sais vaan olla ja nauttia, mietin edelleen että koska?

Masua♥

Huu maha on kasvanut, järjettömästi! Tämän kertainen kuva on otettu illalla, koska aamulla juoksentelin labroissa ja neuvolassa ja yksinkertaisesti unohdin kuvata. Varokaa, laitan potkuvideota viime viikolta ja nähtävissä on MAHAKARVOJA♥

Rv 25+0 iltakuva 

Iloisia kuulumisia

Tänään on tiedossa leffailtaa Markuksen kanssa, pitää kuluttaa sen saamat leffaliput johonkin. Kirjavaras nimistä elokuvaa käytiin katsomassa ja kyllä suosittelen! Jos olisin yksin katsonut niin olisin kehdannut pillittää avoimesti, mutta olen luvannut että leffateatterissa en ikinä ikinä ikinä itke! Jännitin tavallaan vähän sitä meteliä, mutta eipä se kai haitallista ole kun about 2 tuntia kestää. Siis haitallista Pähkinän kuulolle :D Perehdyinkin jo tässä raskautta ja desibelejä koskeviin artikkeleihin facebookin keskutelun pohjalta. Täältä löytyi erittäin hyvä artikkeli aiheesta! Elokuva sisälsi onneksi todella vähän yhtäkkisiä kovia tai matalia ääniä, ja pienokainen nukkui koko ajan. Kerran säikähti ilmahälytys ääntä mutta muuten meni hyvin :)

Meillä hyvät fiilikset leffan jälkeen ja Pähkinä nukkui rauhallisesti.

Pähkinä tykkää todella paljon siitä kun Markus juttelee masulle, höpöttelee niitä näitä ja pikkuinen aloittaa pyörimisrumbansa masussa. Odotan innolla että usutan tuon miehen taas höpöttelemään pienelle :)  Nimiäkin ollaan tässä pohdittu (taas vaihteeks) ja annan Markukselle sananvallan etunimen päätössä (yritän saada oman sukunimeni Pähkinälle). Nimi ehdotuksia saa antaa, vaikka olemme jo aika vahvasti päättäneet nimen, jota en vielä kerro ;)

Tidididiiii! 

Tätä naamaa näkeekin sitten Livin uudessa Toisenlaiset äidit sarjassa yhden jakson ajan!

 Kiva päästä kertomaan sairaustaustastakin isommalle yleisölle.

En sit tiä tuleeko jaksot 2015 syksyllä ulos telkusta vaiko koska...
Ehkä sen ansiosta pääsisin vihdoin toteuttamaan hyväntekeväisyys keräyksen Taysin Aivoverenkiertohäiriöyksikölle, jota en saanut toteutettua viime vuonna. En löytänyt tarvittavaa yhteistyökumppania siihen :(

Reno toivottaa kaikille hyvää alkanutta viikkoa! ♥

Miltä potkut tuntuu?

Kun viikkoja oli kertynyt 14+2 tunsin illalla mahallani maatessani omituisen liikkeen. Tuntui kuin alamahassa, jossain rakon tai kohdun kohdalla olisi otettu venyvästi ihon tyylisestä osasta kiinni ja venytetty pitkälle, sitten vapautettu. En osaa kuvailla enkä tiedä mikä oli, toivon salaa että Pähkinä olisi hyvät yöt toivottanut :)

Kun viikkoja oli 15+3 tuntui vasemmalla hieman alaviistosti mahassa,  hieman samalta kuin jos tunnustelisi sykettään ranteesta, vahvempana vain. Jokaisen pikku tuikkasun välissä oli pieni tauko.

Viikoilla 16 ja 17 tuntui mahassa sekä vasemmassa laidassa, että oikeassa laidassa aivan siltä, kuin joku olisi sormella tökkäissyt sisältä päin. Näitä veikkaan erittäin vahvasti jo potkuiksi.

Viikolla 18 tuikkasi epämiellyttävästi aluksi oikeaan kylkeen, sitten oikealle puolelle alaselkää. Yksi tökkäisy, joka tuntui jotenkin tunkkaiselta kivulta. Luulempa että Pähkinä pyöri ympyrää.

Viikolla 19 alkoi tuntua jo vasemmalla puolella mahaa töytäisyjä silloin kun oli itse pitkään hiljaa ja paikallaan. Vasemmalla puolella on siis istukka joka vaimensi potkuja. Oikealta puolelta tuntunut välillä myös pientä tökkimistä, ihan kuin sormella tuupattaisiin hellästi sisäpuolelta. Sanoisin että rv 19+3 alkoi tuntua säännöllisemmin pientä tökkimistä mahassa, varsinkin maatessa. Hetken päästä liikkumisesta tai puhumisesta alkoi myllerrys mahassa, ja sen jälkeen on joka päivä 19+3-19+6 tuntunut jotain liikettä.

Kun raskausviikkoja oli kertynyt 20+3, tuntui ensimmäinen potku käteen. Se tuntuikin pieneltä sormen tökkäisyltä. Sen jälkeen päivittäin tuntenut potkuja sisäisesti ja osan, yleensä illalla, tuntenut myös käteen.

Raskausviikolla 21+6 tunsin ensimmäisen kurpekeikan. Oli aika jännän tuntuista. En osaa kuvailla sitä, se oli kuin iso muljasu mahassa. Se tuntui sekä sisäisesti että ulkoisesti. Sen jälkeen muutama kuperkeikka tuntunut sillon tällöin, kerran pelästyinkin todella pahasti, kun olin juuri rentoutunut ja nukahtamassa.

Viikolla 22+5 näkyi ensimmäiset potkut ulospäin. Tunne oli ihan uskomaton kun näki pikkuisensa potkivan. Potkut näkyvät joka päivä paremmin ja sain napattua vähän parempaa potkuvideota teille :) Vihdoin on piiitkä odotus palkittu ja voi huokaista helpotuksesta. Tunnistan pienokaiseni potkut, tunnen ne masussa ja tunnen ne myös käteen. Nyt näenkin jo kun se potkii.

Tämä video on kuvattu 23+2 illalla. Pahoittelen laatua.

Rv 22

Selkäkipua ja flunssaa

Puoltoista viikkoo selkä jo vaivannut, nyt sieltä poksuu joku ristinivel ja kuulemma tulee vaivaamaan vielä paljon raskauden aikana. Nyt määrättiin lepäämään mutta kuitenkin verryttelemään ja pysymään hieman liikkeessä. Myös jaloista jotkut lihastenpussit tulehtumassa. Namnam näillä mennään. Kaiken lisäks kunnon flunssa iskeny ja neljättä päivää sen kourissa. Koska pääsis nauttimaan?

Pähkinämasua

Pähkinä on tällä viikolla muutaman päivän riehunut kuin hullu tuolla mahassa, heitellyt kunnolla kuperkeikkoja. Yksi ilta oikein pelästyin kun lepuutin käsiä mahan päällä kaikessa rauhassa ja yhtäkkiä koko käsi melkein heilahti pyörimisen voimasta. Maha tuntuu vaan kasvavan koko ajan ja takitkin alkavat kiristää ihan kiitettävästi! Tässä siis pari masu kuvaa :)

Rv 22+0 masusta aamukuvaa. Kyllä se pikkuhiljaa alkaa pömpöttämään!

Rv 22+2. Rupee vähä edestäpäinkin näkymään jo lievää pyöristymistä. 

Joku nauroi jo että kaljamahahan se siinä!

HYVÄÄ PÄÄSIÄISTÄ MEILTÄ!

Miekkonen on pääsiäisen vietossa vanhemmillaan ja me ajateltiin laittaa kämppä matalaks Renon kanssa :)