Kesä lähestyy ♥

Huhhuh, tässä touhun ja vilinän keskellä ihan totaalisesti jäänyt kirjoittelu (taas) välistä. Paljon on inspiraatioita lennellyt aiheesta kuin aiheesta, mutta en ole löytänyt paussia ja tarmoa kirjoittaa mitään. Päivitän edelleen Igtä ja Snäppiä aktiivisesti, kummastakin löytää nimellä jonskihoo. 

Ajattelin tehdä postausta fobioihin ja mielenterveyteen liittyviin asioihin, mutta siitä sitten enemmän kyseisessä postauksessa kun saan sen valmiiksi. En nyt tiedä minne väliin tämän asian olisi tunkenut, olkoon nyt tässä eturintamalla. 

Mitäs tänne?

Meillä on kevät sujunut ihan mukavasti ja kesää odotetaan kovasti. Nää ilmat on kyllä olleet niin mahtavia nytten, että taidan kastaa talviturkin pian. Jessica on viettäny viimeisen parin viikon aikana hieman enemmän aikaa Markuksen kanssa, ovat tavallaan lomailleet yhdessä ennen Markuksen pitkää työreissua. Itsehän olen käyttänyt tämän ajan joko kotona maaten ja sikaillen tai ystäviä tavaten. Jääkiekko huuma ollut tämän kevään pop meidän perheessä, Tapparaa käytiin ahkerasti kannustamassa (kuten igstä moni huomasi) ja nostalgisesti se Hakametsän jäähalli edelleen on aivan mahtava paikka. Ilmeisesti olin todella hyvä soluttautujakin peleissä, jotkut luulivat minua 14 vuotiaaksi kun käväsin siskon ja hänen ystävien luona jutulla (nojoo kävin heidän kanssaan myös syömässä). Eipä siinä, kaisse on hyvä jos kykenee nuoremmalta näyttämään, henkisestä puolesta puhumattakaan. Pohdiskelen tässä edelleen että mitä oikein teen koko kesän, kun pitää odotella seuraavan kauden alkua. 

Se niistä kiekoista, jos kertoisin hieman Jessistä jotain olennaista. Tyttö on alkanut hiljalleen opettelemaan sanoja ja osoittamaan kiinnostusta puhumisen harjoitteluun. Tavuja ja mm "äiti" sanaa ollaan kuultu jo viime kesästä asti, mutta nyt alkaa olemaan enemmän selkeyttä ja kommunikointi sujuu vaivattomasti. Muutamat sanat, joita tyttö sanelee:

pappa = pappa

paapa = saapas

leno = Reno

pissa/pisha = pissa

bussa = bussi

pauppa/kauppa = kauppa

popo/mopo = kaikki kaksi pyöräiset menopelit

siisä = lisää

Neiti osaa jo hyvin matkia eläimien ääntelyitä, kun kysyy esim. mitä hevonen sanoo. Possun imitointi on ehkä parasta, yritän joku kerta saada sen videollekin. Aika paljon tyttö muuten elekielellä kertoo mitä haluaa tai tavuilla sekä ääntelyillä. Yhdellä kauppareissulla saatiin mummot nauramaan, kun keskustelimme Jessican kanssa millon mistäkin. Onhan se varmaan hauskaa kuultavaa kun toisen puheesta ei muut saa mitään selkoa. 

❃HOX❃  

Sinä nainen joka kultapelin jälkeen satuit Hullussa Porossa myös juhlimaan, voisitko ystävällisesti palauttamaan tämän kyseisen piponi jonka unohdin vessaan? ☺

Ihanaa toukokuuta teille kaikille ja yritän nyt ottaa itseä niskasta kiinni jotta tännekin saataisiin jotain sisältöä ❤ Kodistakin voisin kuvia laitella, kunhan kevät siivouksen saan tehtyä.

Kevättä ilmassa

Hellurei kaikki ihanaiset!

 Lupasin siis aloittaa (ainakin yrittää) blogin kirjoittamisen uudelleen. No tämä hieman jäi henkilökohtaisista syistä joita en nyt avaa enempää. Nyt kuitenkin on elämä tasaantunut ja sisältöä tullut taas enemmän joten kirjoittamisen aihetta löytyy. Jospa nyt kertoisin tämän hetken meiningistä, yritän kirjoittaa mahdollisimman lyhyesti ja ytimekkäästi. 

Olin synnytyksen jälkeen tasaisin väliajoin silmäillyt työilmoituksia ja löytyisikö niitä hiusalan tukkupuolelta. Taloudellisesti ei tulisi mitään jos koulun penkille lähtisin, joten vihdoin, viime kuun puolessa välissä bongasin tuntityöläisen paikan tukusta. Laitoin hakemusta menemään ja Renokin piti varpaita ristissä että pääsisin edes haastatteluun. Alkuunsa meni esimiehen kanssa soittelut aivan ristiin kun yritettiin sopia työhaastiksesta mutta ei se menoa haitannut. Se tunne, kuinka kiitollinen olin kun sain lopulta kuulla että sain sen paikan. Aivan mahtavan ihanteellinen tilanne, extraajan paikka oman alan tukusta ja samalla kuitenkin hoidan Jessiä kotona. Hiuksetkin uskalsin tässä jokunen aika sitten pätkäistä lyhyeksi kuten jotkut varmasti Instagramin kautta huomasivat. Yritän kasvattaa omaa väriä mutta hiusten värjääminen himottaa kokoajan. Onneksi olen herkistynyt väreille niin josko nyt projekti onnistuisi.

Jessi käy siis päiväkodissa n. 1krt/vko. Jessica on hyvin sopeutunut, toki itkee kun ilkeä äiti hylkää päiväkotiin mutta päivät ovat kuulemma menneet hienosti. Syö ja nukkuu siellä paremmin kuin kotona ja neiti on saanut kehuja "itsenäisyydestään". Itsenäisyydellä tarkoitan siis sitä kun oma aloitteisesti osaa leikkiä ja pystyy keskittymään omiin juttuihinsa vaikka ympärillä olisi millainen meteli. Neiti on alkanut enemmän ja enemmän näyttämään humoristista puoltansa ja pelleilee minkä ehtii. Omaa tahtoa kyllä löytyy vaikka kuinka paljon ja välillä (lue usein) koetellaan äidin hermoja. Hyvin me kuitenkin saadaan kompromisseja tehtyä tytön kanssa ja kyläillessä osaa käyttäytyä nätisti. 

Pari kuvaa vielä loppuun ☺

Ihanaa kevään odotusta ♥

Mitä tänne kuuluu?

Heippa pitkästä aikaa!

Nyt tuli sellainen olo, että haluan kirjoittaa kuulumisia pitkästä aikaa. Yritän pitää postauksen kuitenkin siedettävän pituisena, että jaksatte lukaista. 

Jessica

Neiti on kasvanut hirmuisen paljon! Aivan uskomatonta, mitenkä nopeaa vauvavuosi on mennyt. En enään ihmettele kun moni ohjeistaa nauttimaan siitä ajasta. Harmittaa, ettei jokaista päivää muista, varsinkaan näillä aivonystyröillä. 

Jessi aloitti kävelemään ja konttaamaan tukia pitkin tasan 8kk iässä. Nyt neiti seisoo ilman tukea todella hyvin ja kävelee itsenäisesti 1-2m ilman tukea. Kävelykärrystä selkeästi oli apua, vaikka se saatiin vähän "myöhässä". Pirpana heiluttaa ahkerasti kaikille autoille ja tykkää koirista sekä poneista entistä enemmän kokoajan. Sanoja on tullut äiti, kittu sekä tuttia ja tyttöä yritetty sanoa. Jessi ymmärtää jo hyvin eriasioita, kuten sen jos joku lähtee tai tulee, tunnistaa esineitä sekä tottelee yllättävän hyvin kehotuksia tehdä tai jättää tekemättä jotain. Hampaiden pesusta on tullut iltojen kohokohta, niitä neidillä on 2kpl jotka puhkesivat 10kk paikkeilla.

¨

1v neuvolassa saatiin selville, että neiti on ottanut kasvuspurtin, pituutta oli melkein 74cm ja painoa 9,2kg. Vielä on yksi ylimääräinen neuvola tiedossa, kun tarvitsee vielä yhden rokotteen sekä katsotaan paino. 

Mitä meille muille?

Parisuhteeseen kuuluu samaa kuin muutenkin koko vauvavuoden aikana. Reno taas on kiinnostunut Jessicasta enemmän, sillä kaksikko keksi miten hauskaa on antaa Renolle osa ruuasta. Toissapäivänä kaksikko ölisi toisilleen kilpaa kun makoilivat yhdessä lattialla, tiedä sitten mitä kommunikointia se oli mutta vuorovaikutteisesti se eteni.

 Uusi kotimme on ollut ihana. Kerroinkin tästä uutisesta Instagramin kautta silloin kun talonsisäinen muutto vahvistui. Saimme siis vihdoinkin pitkään himoitun asunnon taloyhtiöstä, joka pohjaltaan vastaa todella paljon Hervannan asuntoamme. Päivät kuluu Jessican ja Renon kanssa touhutessa, Markus on paljon kotoa pois koulukiireidensä vuoksi. Nyt on alkanut tajuamaan sen, kuinka sotkuun kämppä oikeasti lapsiperheissä menee, vaikka yrittäisit siivota sen kolme kertaa päivässä. Hieman turhauttavaa yrittää päivällä siivota, joten olen todennut että siivotaan sitten kun pikku sisustaja nukkuu. Keittiön kippolaatikko, tv-tason dvd laatikot, neidin oma vaatekaappi sekä johtolaatikko on ehdottomasti ykkösiä tässä sisustusprojektissa. Kaikki ne ihanat tavarat ovat niin kivoja lattialla tai piilotettuna esim. kenkiin tai Renon ruokakuppiin, ettei niitä selkeästi äiti saisi siivota päivän mittaa. 

¨

Robinia kuuntelemassa 

Omat tulevaisuuden suunnitelmat ovat vielä auki. Sisustusala kiinnostaisi vieläkin, mutta olen tässä suunnitellut yhtä projektia, jota voisin pyörittää kotoa käsin sillä en raaski laittaa tyttöä vielä tarhaan. Tämäkin projekti vaatii taas rahaa ja uskallusta sekä sen että perustan yrityksen uudelleen. Siitä ehkä myöhemmin lisää, mikäli aion tähän tarttua ja koittaa siipiäni uuden asian parissa.

*Muoks* Unohtui vallan mainita, että kiitos ruokavalion ja hormoonien, olen saanut nauttia melkein täysin kivuttomasta vauvavuodesta imetyksen jälkeen! Pärjään hyvin ilman kipulääkkeitä ja arkitoimet hoituvat vaivatta.

Ihanaa syksyä kaikille teille, jotka olette mukana olleet ja seurailleet meidän elämää siitä huolimatta että blogiin en ole kirjoitellut :)

Jessi 6kk

Minne tää aika vierähtää? 

Mun pieni on jo puolivuotias! Jessica täytti tänään 6kk. Iso pieni tyttö♥ Sen kunniaksi nappailtiin taas kuvia, ihana katsella jälkeen päin kun kotistudion voimin on otettu 1kk ja 6kk kuvat.

Äidin rakkaus on käsittämättömän ihanaa ♥

 Kuinka onnelliseksi oma lapsi ihmisen tekeekään? 

Sille ei varmaan löydy edes sanoja. 

Sain hyvät naurut kun kuvia selailin ja välillä ponnahteli jos jonkun näköstä ilmettä ja huitomista :D

Tää oli pikainen kuvapostaus :)

 Kirjottelen mm Dc-Fixeistä kun löydän pitemmän raon. Yli huomenna on neuvola, jossa katsotaan taas miten on kasvanut ja onko korvatulehdus selätetty (näyttää jo paremmalta). Näistä seuraavissa postauksissa.

Paniikkia

Missä mun joulumieleni on?!

Onko kukaan sattunut näkemään? Siis en ymmärrä, rakastan joulua, tunnelmaa ja lahjojen antamista. Oonkin nyt leiponut pipareita, kuunnellut lauluja, laittanut kotia, hankkinut lahjoja ja paketoinut, mutta joulumieli on silti kateissa. Unohdin jopa kummipoikani synttäritkin eilen, kun tärisin hammaslääkärillä ja sen jälkeen etsimään joululahjoja. Miten oman kummilapsen synttärit voi unohtaa? Onneks huomasin asian vielä eilisen puolella :D Uutena ressinä iskikin että mitähän ison pojan synttärijuhliin keksisi sitten lahjaksi. Synttärit on siis sunnuntaina ja mennään koko poppoon kanssa juhlistamaan. Vaarinkin syntymäpäivät on just ennen joulua, mutta juhlitaan niitä varmaan aattona samalla kun kokoonnutaan perinteen mukaisesti juhlimaan joulua. 

Vaikuttaakohan mun joulumieleeni kaikki tää härdelli paniikki joka on ja se, kun meidän muutto on just ennen vuodenvaihdetta. Ihanaa päästä uuteen kotiin joka tuntuukin kodilta (ainakin tuntui kun asuntoa käytiin katsomassa) mutta lisää härdelliä tän kaiken keskelle. Pitäisiköhän sitä sytyttää kynttilöitä ja nauttia olostaan? Ainiin, mutta kynttilöiden poltto sisällä on sama kuin olisi passiivisessa tupakoinnissa :D Eli siihenkin siis kuolee, minne tää maailma on oikein menossa kun mitään ei kohta saisi tehdä?

Apua Jessi näyttää iha kauhistuneelta :D

Käytiin meidän läheisessä Mustissa ja Mirrissä ostamassa Renolle pari joululahjaa ja heijastinpanta, kun oli sopivasti muutto alennukset menossa. Reno saa lahjaksi uuden kongin (edellinen kaikista vahvin kongi on nyt kahdessa osassa) ja labyrintti kupin, josta kielen avulla saa nappuloita pujoteltua ulos. Kaupassa sattui silmään jäätävän suloiset bambi pehmot! Laitoinkin äidille kuvaa että ehtisikö Jessicalle tekemään joululahjaksi tuommoisen ihanuuden!

Toivottavasti joltain muulta löytyy enemmän joulumieltä kuin meiltä, sais tulla lunta ja paljon niin sekin jo auttaisi :)

4kk neuvola

Tänään Jessicalla oli 4kk neuvola ja lääkäri. Voi miten mun pieni nyyttini onkaan kasvanut. Kovaa vauhtia yritetään selältään nousta istumaan, mutta neiti ei kääntyile pahemmin. Joka päivä tapahtuu paljon uutta ja koko ajan meno päällä. Hetki sitten vielä toivuin leikkauksesta ja neiti pussutti monta tuntia unta. Nykyään päikkärit vaihtelee tosi radikaalisti puolen tunnin unista neljäänkin tuntiin. Laitan mittoja alle, sulkuihin 3kk neuvolan mitat.

Paino 5 395g (4760g)

Pituus 59,7cm (56,6cm)

Py 40,4cm (39,4cm)

Kommentteina että virkeä ja hyvin kasvava tyttö. 

Seuraava neuvola tuleekin olemaan ihan ensimmäisessä paikassa, jossa ehdin pari kertaa käymään raskauden alussa. Silloin siellä oli vähän liukuhihna meininki, toivottavasti ei enään. Harmittaa vaan, kun meidän uusi neuvolan täti oli superihana. Mutta aivan ihanaa päästä takaisin turvallisempaan kasvuympäristöön ♥ En malta odottaa, ensimmäinen sisäänmuutto päivä on jo 29.12 IIK!

Eilen oli ihana päivä, näin paria ystävää ja Jessicakin pääsi tapaamaan "poikaystäväänsä" Toostia. Toosti on nyt 7 viikkoinen, mutta oli hassua miten samoissa mitoissa pienet painivat. Jessica komensi Toostia jatkuvasti, ei saanut Toosti rauhassa edes syödä kun meidän neiti käskytti. Otettiin ihania kuviakin ja tässä meidän lemppari:

Toosti on kunnon miniäijjä!

Jessicalla on mun vanha potkari päällä ja tietysti aivan kuolassa.

 Liekö hampaita tekemässä, kun kuolaa ja ikeniä hieroo päivittäin. 

Mutta tuntuu hassulta että samat pöksyt on itselläkin ollut päällä joskus.

Ihanaa alkanutta viikkoa kaikille ♥

Kaupan väreillä ombre

Sain yllättävän päähänpiston kauppareissulla. Kipitin hiusväri hyllylle ja nappasin sieltä ensiksi vaalean värin, joka on tarkoitettua liukuväriä varten. Vähän aikaa jo kiehtonut tuo mysteerinen harja joka paketin mukana tulee. Aiemmin oon toteuttanut kaikki liukuvärit vain laputtamalla ja siveltimellä, harjaa en oo käyttänyt ollenkaan. Sitten mietin että noh, mitäpä tyveen laittaisin, kun hieman tummempaa kaipailisin. Puhuin Jarnan (Jessican kummin) kanssa puhelimessa ja sain päähän piston lilasta väristä. Oon ihan liian laiska mukamas kaiveleen värejä varastosta. En raaski käyttää niitä omaan päähäni, joten tutustun pitkästä aikaa kaupan tarjontaan. No minäpä nappasin sitten sen lilan ja vaalean purkin mukaani ja tallustelin iloisesti kotiin.

Lorkun 2.16 sekä intense ombre.

Oon aina tykännyt isoista kontrasteista hiuksissa ja tää perusruskee on aivan liian tylsä mun makuuni. Varsinkin kun koko raskauden läträs hoitoaineilla, on ihanaa päästä värjäämään kunnolla. Väripaketin harja oli aika mielenkiintoinen. Se kyllä ajoi asiansa hyvin, toisaalta pienet harjakset oli huonot kun kyseessä oli vaalentava väri, niin ei oikein tee hyvää hiukselle harjailla. Mutta jälleen kerran selvittiin tukka päässä joten nou hätä :D

Laitoin ottikseenkin vaaleata, mutta nyt jälkeen päin, olisimpa laittanut vaan tummaksi. Tulee mieleen vanha yläastelainen tukka enkä todellakaan halua näyttää samalta. Pitänee siis mennä varastoa penkomaan ja värjätä vaaleat siittä pois.

Tässä ihana teini kuva Jonna 15v. :D *Huutonaurua*

Takas asiaan. Vaalennus onnistui yllättävän hyvin! Epäilin kaupanväriä, mutta kiitos vanhan blondauksen latvoista tuli hyvän väriset. Muutoin ne olis olleet kyllä ihan keltaset. En nyt saanut hätäpäissäni kuvailtua tukkaa kunnolla ja pahoittelut että en oo jaksanut sitä laittaa mitenkään. Pitää kuvailla paremmin kun on jotain tähdellistä menoa jonne laittaa itseään. Tää kännykkä laatu on kyllä jotain niin kamalaa et huhhuh. Kamerankin oon onnistunut jonnekin piilottamaan.

Tämmönen idea. Arvasin että tukka vetää ihan pikkasen liian tummemmaks kuin pitäis (tekee niin aina) joten lila ei näy niin hyvin kuin sen pitäis. Onneks valossa näkyy kuitenkin sävyä. Nyt meen sit ottis letitettynä niin kauan että saan tuon 15 kesäisin kummituksen värjättyä pois. Tänään ulkoilutan tukkaani heppatallilla kun sisko pyysi mukaan ajamaan.

Ainiin, jos joku ihmettelee minne Toisenlaiset äidit postaukset katosi, niin haluan et pysytään pääasiassa ihan Jonnana ja Pähkinänä, eikä toisenlaisinä pähkinöinä tai jonnina :D Ja juu tiedän että se leima on tuossa otsassa siitä huolimatta.

Neiti 3kk

Hupsis...

Tuli aika pitkä postausväli.

Mitähän kaikkee tässä on nyt halloweenin jälkeen tapahtunut. Neidille iski tosi sitkee flunssa, nyt toista viikkoa jo päällä. Itelläki olotila heittelehtii ja välillä veto pois. Isänpäivä vietettiin perheen kesken, aamiaista ja kokkailua kotona ja iltapäivän jälkeen suunnattiin mun mummulaan kahville. Sielä oli meidän perhe, mun perhe ja mummu sekä vaari. Oli mukavaa, vaikka korttipelit meni vähän sekasin kun 7 henkee pelasi yhtäaikaa :D 

Voisin vähän kertoa mitä kaikkee neiti on alkanut enemmän jo tekemään. Jessica yrittää kamalasti puskee selältä mahallensa, mutta ei vielä ihan kädet oo mukana toiminnassa. Toisinpäin kyllä kääntyy jo hyvin ja Instagramiin laittelinkin videota neidin istumisvimmasta. Edelleen mulle on jäänyt auki se, että onko tuo turvallista selälle kun vauva itse vääntelee itseään niin? Jos joku tietää niin saa valaista, kyllä se varmaan on kun vähän tukee kainaloista. Viimeisen viikon aikana on kamala puheripuli iskenyt ja neiti jutteleekin jo superpaljon pitkin päivää, eniten ehkä aamuisin ja päikkäreiden jälkeen. Reno on alkanut kiinnostamaan jo entistä enemmän ja sen karvoja on mukava tutkiskella. Hyvä kun Renokin nauttii siitä että vauva koskee ja tunnustelee sitä. Yks helistin lelu on kans saanut suuren suosion ja sitä on alettu itse heilutteleen ja maisteleen.

Neuvola

Maanantaina tuli tasan 3kk täyteen ja käytiin neuvolassa uudella neuvolatädillä. Saatiin myös rokotuksia ja se vasta olikin ärsyttävää neidin mielestä kun pidettiin "niin pitkään" paikallaan. Kasvaa tasaisesti omaa käyräänsä eikä ole syytä huoleen. Ihanaa kun on sellainen neuvolatäti joka ei hysterisoi jos pieni onkin vähän pienempi kuin normikäyrä yms. Jotenkin kiusallista jos joku muu alkaa kauhistelemaan pienen kokoa (sama raskausmahan kanssa) kun itse on asian kanssa ihan sujut. Saatiin jopa koiratarrakin korttiin!

"Suloinen Jessica :) 

Tasaisesti kasvaa. Saa rintamaitoa sekä korviketta.

 Jäntevä, päätä kannattaa taitavasti. Iho kunnossa"

Mittoja:

Paino 4 760g

Pituus 56,7cm

Py 39,4cm

Mukavaa keskiviikkoa kaikille ☺♥

Halloween

Ensimmäisenä tervetuloa kaikille uusille lukijoille! ♥ 

Kummitätini järkkäili lauantaina lasten halloween juhlia, joihin mekin mentiin. Pitkään pohdin että mitähän puen itelle, kun en kovin pelottava viitsinyt olla. En tiedä pelkääkö tuo vauva saatika tunnistaisi jos meikkaisi itsensä zombiksi tms. Joten inspiraationa toimi varastossa lojunut peruukki ja ensimmäinen kokonaisuus joka mieleen tuli, oli Frozenin Elsa. Mietin vielä senkin jälkeen erilaisia asuja, mutta Elsahan se kolkutteli mieltä koko ajan. Mummulastani löytyikin sopivasti hyvän värisiä jämäkankaita joista aloin taiteilla mekkoa. Ikinä en oo kaavoja osannu käyttää, enkä mitään vaatteita ommellut. Yläasteella väkertelin aina kaikkea pientä ja helppoa. Nythän mä oikein innostuin. Yläosasta tuli mitä tuli, mutta pääasiahan on, että olisi jotenkin tunnistettavissa koko mekko.

Jessicalle mietiskelin pari päivää jotain jääprinsessa mekkoa, mutta sieltähän Olaf syöksyi alitajunnasta kahvia juodessa ja enhän saanut sitä pois mielestä. Eli taas ilman kaavoja, mittasin vain neidin suurinpiirtein päästä varpaisiin ja sitten väkerteleen. On muuten hauskaa alkaa tekemään tyhjästä ilman kummosempia suunnitelmia. Edetä vain ajatuksien ja "ajatuskaavojen" kanssa sitä mukaan kuin työkin etenee. Samoin toimin verhoiltavan nojatuolinkin kanssa jonka sain valmiiksi pari viikkoa sitten. Olaf-puvusta tuli juuri sopiva ja jätin alaosan auki, jotta vaipan saa vaihdettua helposti. Neidillä vain sattui olemaan kamalat masukivut niin ei paljoa ehditty juhlimaan.

Seuraava mietintä olikin se, mitä pikkusiskoni pukisi päälleen. No ehdotin sitten prinsessa Annaa ja siskolle asia oli ihan sama :D Etsittiin kiireesti kirppikseltä rekvisiittaa ja miten saattuikaan, että sieltä löytyi sininen mekko, punertava huivi ja musta koristeellinen korsetti. Ongelma ratkaistu ja me päätettiin olla kunnon Frozen kolmikko.

❄❅❆
Kuvia
❄❅❆

Teini ilme ja Elsa meikki. 

Moni luuli kuvista että oon taas värjänny tukan, ei en ole se on peruukki :D

Pikku Olaf ♥

Timantit tippuili aika reippaasti pitkin iltaa, mulle myytiin aika surkeeta liimaa.
No mekon tekeminen oli kuitenkin todella hauskaa :)

Siskoni hätävaate löydöt osu aika nappiin :)

Meidän Frozen kolmikko.

Loppuun vielä kuva musta ja toisiks vanhimmasta serkusta :)

Unohdin kuvailla pöydän antimia, oli vähän tärkeempääkin tekemistä - eli syödä ne :D Kummitäti oli jaksanut tehdä monenmoista herkkua, mm. naamapitsoja ja perinteisiä nakkisormia. Juhlissa oli aika monta vierasta ja häly sen mukaista, kyllä uni maittoi sen jälkeen. Tuntui jotenkin yliraskaalta kun tottunut hiljaiseen kotielämiseen. Mutta mukavaa oli ja muutenkin hauska viettää aikaa sukulaisten ja heidän ystäviensä kanssa.