Näytetään tekstit, joissa on tunniste Unelmia. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Unelmia. Näytä kaikki tekstit

maanantai 14. maaliskuuta 2016

Kevättä ilmassa


Hellurei kaikki ihanaiset!

 Lupasin siis aloittaa (ainakin yrittää) blogin kirjoittamisen uudelleen. No tämä hieman jäi henkilökohtaisista syistä joita en nyt avaa enempää. Nyt kuitenkin on elämä tasaantunut ja sisältöä tullut taas enemmän joten kirjoittamisen aihetta löytyy. Jospa nyt kertoisin tämän hetken meiningistä, yritän kirjoittaa mahdollisimman lyhyesti ja ytimekkäästi. 

Olin synnytyksen jälkeen tasaisin väliajoin silmäillyt työilmoituksia ja löytyisikö niitä hiusalan tukkupuolelta. Taloudellisesti ei tulisi mitään jos koulun penkille lähtisin, joten vihdoin, viime kuun puolessa välissä bongasin tuntityöläisen paikan tukusta. Laitoin hakemusta menemään ja Renokin piti varpaita ristissä että pääsisin edes haastatteluun. Alkuunsa meni esimiehen kanssa soittelut aivan ristiin kun yritettiin sopia työhaastiksesta mutta ei se menoa haitannut. Se tunne, kuinka kiitollinen olin kun sain lopulta kuulla että sain sen paikan. Aivan mahtavan ihanteellinen tilanne, extraajan paikka oman alan tukusta ja samalla kuitenkin hoidan Jessiä kotona. Hiuksetkin uskalsin tässä jokunen aika sitten pätkäistä lyhyeksi kuten jotkut varmasti Instagramin kautta huomasivat. Yritän kasvattaa omaa väriä mutta hiusten värjääminen himottaa kokoajan. Onneksi olen herkistynyt väreille niin josko nyt projekti onnistuisi.




Jessi käy siis päiväkodissa n. 1krt/vko. Jessica on hyvin sopeutunut, toki itkee kun ilkeä äiti hylkää päiväkotiin mutta päivät ovat kuulemma menneet hienosti. Syö ja nukkuu siellä paremmin kuin kotona ja neiti on saanut kehuja "itsenäisyydestään". Itsenäisyydellä tarkoitan siis sitä kun oma aloitteisesti osaa leikkiä ja pystyy keskittymään omiin juttuihinsa vaikka ympärillä olisi millainen meteli. Neiti on alkanut enemmän ja enemmän näyttämään humoristista puoltansa ja pelleilee minkä ehtii. Omaa tahtoa kyllä löytyy vaikka kuinka paljon ja välillä (lue usein) koetellaan äidin hermoja. Hyvin me kuitenkin saadaan kompromisseja tehtyä tytön kanssa ja kyläillessä osaa käyttäytyä nätisti. 



Pari kuvaa vielä loppuun ☺






Ihanaa kevään odotusta ♥

perjantai 11. huhtikuuta 2014

Rv 21

Hupsista... 
Viikko vähän venähti pitkäksi.(kuvan postaukset huonolaatuisia)

Masu kuulumiset

Raskaus on sujunut hyvin. Viime viikolla Pähkinällä oli niin vauhdikkaita päiviä että tunsin ensimmäisiä potkuja käteenkin. Tällä viikolla on ollut rauhallisempaa eikä ole niin paljon myllertänyt. Paikoillaan ollessa kyllä tuntuu muutama potku. Tässä kirjoitellessa masussa alkoikin heti pieni myllerrys :D
Selkä on ollut ainoa joka on vaivannut koko viikon. Jos nyt viikonlopun aikana ei helpota, menen maanantaina lääkäriin. Heikotusta hieman on ollut, mutta ei normaalia enempää. Masu oli muutaman päivän taas vetäytyneenä , muutama yö tuli kaiketi vähä nukuttua mahaan nojaten. Tässä aamukuvaa maanantailta:

Rv 21+0
Takin napit repee kohta, vaikka masu on vielä pikkanen.
Rakastan kolmea ponnaria, tavallinen ponnari vaan on niin tavallinen.
Tää on niin helppo ja kivan näköinen :) 

R.I.P Kampaamo

Tällä viikolla on ollut niin kiire firman, töiden ja muiden menojen osalta, että kirjottaminen unohtui (taas kerran, oon kamala). Kampaamo saatiin tyhjennettyä viimein ja ihme kyllä, ei jäänyt haikea olo. Ikävä kyllä kaikkia asiakkaita ja yhteistyökumppaneita mutta nyt saan vihdoin levähtää ja huokaista. Pitää hoitaa vielä kaikki viimeiset kirjanpito paperi asiat, mutta se ei ole iso työ. Tunnen edelleen syyllisyyttä siihen että moni asiakas on kysellyt minne hän nyt menee ja mitä hän nyt tekee. Yksi korttikin sai niin vedet silmiin että apua, mitenkä mä voin jättää uskolliset asiakkaat näin. Mutta kun ei voi mitään niin ei voi. Kova ikävä jäi♥

Tilat tyhjääkin tyhjempänä.

Normaali Reno

Renon viimeiset päikkärit kampaamon lattialla.
7 vko asti päivänsä kampaamossa viettänyt.
Reno on lopettanut ressaamisen ja vaikuttaa jo ihanalta normaalilta omalta itseltänsä. Mikä helpotus! Yksi ressi tekijä vähemmän meille kummallekin eikä tällä viikolla Reno ole tuhonnut mitään tavaroita. Kongia se rakastaa ylikaiken, enkä tajua millä se saa sen tyhjennettyä parissa tunnissa vaikka se on ollut yön yli pakastimessa. Kovasti taas huomiota kaipailee multa, mutta normaaliin tapaan. Huomion haku ei enään ole niin paniikinomaista.


Kotikotikoti


Tällä viikolla on tullut hieman shoppailtuakin sitten. Meillä on nyt uudet pesu- ja tiskikoneet, muutama pieni matto, makkariin ostin itselleni ihanan pöytälampun sekä olohuoneeseen kauniin mallisen vitriinin joka kaipaa uutta maalia päällensä. 

 Projektina on saada parveke näyttämään ihanalta, nyt se on vain karu hökkeli, joka todellakin kaipaa särmää. En malta odottaa että kesä tulee! Voisin kasvattaa vaikka mansikoita ja herneitä partsilla. Näen jo kuinka löhöilen jollain tuolilla kesällä aivan turvonneena ja valaan kokoisena mussuttamassa herneitä naamariin ja nauttimassa auringosta. Kuvaa en partsista ole ottanut kun kaikki ulkosisustus tavarat vain lojuu sielä täällä.

Ihanaa viikonloppua kaikille!♥

torstai 13. maaliskuuta 2014

Jännitystä, jännitystä


Hui kamala!

Vieläkin aivoissa raksuttaa, me saadaan ensimmäisen ikioman yhteisen kodin avaimet huomenna! Ja en oo pakannu ku pari taulunkehystä, laiskuutta ilmassa kenties. Apua, iskee kamala paniikki, tuli liian nopsaa sittenkin tuo muuttopäivä. Lauantaina on varsinainen muuttopäivä, mutta kysytään lumisateen takia olisiko mahdollista viedä jo huomenna suurimmat huonekalut asunnolle. Kaikki pyykit pestynä ja nyt pitäisi 
vaan alkaa raivaamaan. 

Asunto

Laitan tähän asunnosta pohjapiirrosta. Vino seinä tekee kämpästä mun mielestä aika kivan, koska sen ansiosta keittiö (ja kamalan vaaleanpuna-beige-sekasoppa kaapit jää piiloon). Odotan innolla että pääsen sisustamaan uuden kotini. Miehelle hoidettavaksi jää makuuhuone ja väliaikaisesti pikkuhuone. Ehkä diktaattorina pistän näppejäni hieman makuuhuoneen sisustukseenkin mutta pääasiassa mies saa hoitaa sen.
Olohuonehan oli todella tilava, ja onneksi näin, koska meillä kummallakin on omat sohvat eikä kumpikaan halua luopua omastaan. Eli yritetään sitten mahduttaa kummankin sohvaa sopusoinnussa olohuonetta kruunaamaan.


Edellinen asuntoni oli aika lämmin väreiltään, ruskeaa, beigeä, luonnonvaaleaa, turkoosia. Nyt mies tykkäisi enempi modernista ja kylmästä musta-valkoisesta sisustuksesta, mutta se olisi mun mielestä vähän kalvakka eikä kutsuva. Toki itsekin tykkään paljon musta-valkoisesta tyylistä, sitä löytyy esim. kehyksistä ja erinäisistä pienistä asioista, mutta kannatan lämpimiä sävyjä kuitenkin, jotta koti olisi kutsuva ja lämminhenkinen. Ihan lapsenkin kannalta, tykkäisin että koti olisi koti, eikä modernin museon näyttely tila.

Alla olevat kuvat on lainattu suoraan vain googlesta :)

Mä niin rakastan tuota kuvan kokonaisuutta.

Oon hulluna barokki kuviointiin!
 Tässä kokonaisuudessa sitä on ehkä vähän liikaa mun makuun, mutta tälläinen värimaailma menis esim. makuuhuoneessa.

Tykkään todella paljon sekä maalaisromanttisesta että kuitenkin hieman selkeälinjaisemmista asioista sisustuksessa. Ehkä ristiriidassa keskenään, mutta kunhan saa pikkuhiljaa sisustettua kotia kuntoon, toivon että näitä saisi yhdistettyä. Mieskin olisi varmasti tyytyväinen kun ei olisi pelkkää lyhtyä ja kelloa joka kulmassa. 

Nyt menen jatkamaan pakkaamista ja unelmointia kodista!
 Laittelen kuvaa asunnosta kun saatu tavarat paikoilleen siellä.

perjantai 7. helmikuuta 2014

Rv 12+4 ja asuntohaaveita

Kipujakipuja...
 Tänään heti herätessä taas samanlaista kipua kuin kymppiviikolla, tuossa oikeassa kulmassa masua. Tiedä sitten onko se jotain kohdunkasvamis kipua vai mitä. Inhottavaa se ainakin on, toivon että huomenna olisi jo loppunut tai keskenmeno ajatukset valtaa taas pään. Lisäksi sormissa kiertänyt veri todella huonosti, odotan vaan koko ajan koska ne poksahtaa. 

Kivaakivaa...
Lukuunottamatta näitä paria vaivaa, tää päivä on ollut tosi mukava. Aamusta jo positiivinen olo, tänää oli pankissa asioiden selvittelyä sekä sain viestin että puhelimeni on tullut huollosta (toivottavasti korjattuna). Poikaystävä ilmoitti että meidän asunnon hakuun oli vastattu. Muutimme eilen hakemukseemme että tarvitsemme kämpän aiemmin, ennen kuin maha kasvaa liikaa eikä olisi tiellä muutossa. Sopeutumiseen ja kotiutumiseenkin tarvittaisiin lisäaikaa. Meillä oli mahdollisuus heti päästä katsomaan asuntoa, kunhan avaimet palauttaisimme neljään mennessä. Tämä asunto oli kolmio, kaikista halvin vuokraltansa ja neliöitäkin oli 63,5. Lattiat nyt oli mitä oli, täynnä jälkiä ja väriläikkiä mutta muovia, mikä on helppo puhdistaa. Sauna ja parveke löytyy sekä järjettömän iso olohuone. Tässä kuvia:

 Tässä olohuonetta keittiöstä päin kuvattuna. Vasemmalla eteinen josta pääsee lastenhuoneeseen ja tuossa oikealla makuuhuone.
 Keittiölle oli oma pieni nurkkauksensa. Tykkäsin tosi paljon asunnon valoisuudesta, vaikka kuvat ovatkin hieman tummahkot.
 Olohuoneen toista nurkkaa, keittiö melkein heti tuossa vasemmalla.
Tässä makuuhuoneesta kuvaa. Kaappitilaa oli tosi niukasti, niihin ei mahtuisi edes mun vaatteet. Tuo oikea seinä oli hieman vino, joka tekisi sisustuksesta aika mielenkiintoista. Iso upotettu parvekekin löytyy.
Pienestä huoneesta, ns. lastenhuoneesta oli hieman hankala ottaa kuvaa. Oven takana oli kaappitilaa.
Sauna oli todella iso, harmi ei saanut kuvattua sitä kokonaisuutena. Saunan ja suihkutilan välissä vain huurrelasi, joka oli aika hauska.
 
Itse tykkäsin todella paljon tästä asunnosta. Nyt jännitetään saadaanko se varmasti. Varmistetaan vielä että koiran sai ottaa asuntoon ja pari muuta pikku juttua. Mulle kaikki heti nyt! 
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...

Pähkinä♥

Lilypie Second Birthday tickers