Ristiäiset 11.10.14

Lauantaina meillä vietettiin kotona Pähkinän ristiäisiä. Vieraita meillä oli 20, minun ja Markuksen lähisuku ympäri Suomea sekä paras ystäväni Jarna Kajaanista. Aivan ihanaa kun tärkeät ihmiset kokoontuvat yhdessä juhlistamaan kastetilaisuutta. Jarnasta sen verran, että hän muutti pois Tampereelta viime syksynä ja olemme viimeksi nähneet joulukuussa. Hän oli ensimmäinen ystävä jolle kerroin raskaudesta ja koin erittäin tärkeäksi päästä kertomaan asiasta melkein heti plussauksen tehtyäni. Jarna onkin joutunut kuuntelemaan hormoonihirviön tilityksiä pitkin raskautta, kun jokin on mieltäni painanut tai pelottanut. Juhla-aamu ei alkanut ihan odotetulla tavalla, kun Jarna myöhästyikin Kajaanista lähtevästä junasta. Koko juhlia siis siirrettiin tunnilla eteen päin ja kaukainen kummikin pääsi onnellisesti paikalle.

Pähkinä Jarna kummin sylissä.

Kastetilaisuuden halusin vanhan kaavan mukaan, jossa nimi siis paljastetaan kasteen yhteydessä. Pappi hieman empi tätä, mutta olin lukenut seurakuntien sivuilta, että vanhemmat saavat päättää kumman kaavan mukaan mennään. Mielestäni siinä on silloin oma viehätyksensä ja vieraat saavat jännityksellä odottaa minkä nimen olemme päättäneet antaa lapsellemme. Etukäteen pelkäsin että pillitänkö koko tilaisuuden ajan. Poru meinasi päästä heti alkusanojen kohdalla, onnistuin jotenkin pitelemään sisällä. Itku olisi ollut kamalaa parkumista muuten :D

Markuksen perhe tiesi nimen jo etukäteen, koska Markus halusi heille kertoa. Itse pidin nimen salassa kaikilta, mutta menin viikkoa ennen ristiäisiä möläyttämään äidin kuullen nimen, kun puhuin Renolle. Olimme siis opettaneet Renolle jo Pähkinän nimen ja kyllä ottaa vieläkin päähän kun sammakko pääsi suusta. 

Äitini ja Pähkinä. Äitini teki Pähkinälle juhlamekon ristiäisiä varten.

Siskoni Jenni ja Pähkinä.

Koska pikkusiskoni Jenni pääsee ripille vasta ensivuonna, päätimme että hän saa lukea Raamatusta pätkän. Olisimme toivoneet, että Jenni olisi päässyt kummiksi, mutta sumplimme sen vielä ensi vuonna konfirmaation jälkeen. Kasteen ajan, Pähkinä oli kummitätiensä sylissä vuorotellen. Kastamisen kohdalla, Pähkinä kuitenkin oli Markuksen siskon Mariannen sylissä ja pään kuivasi oma siskoni. Pähkinä sai siis kaksi kummitätiä ja yhden kummisedän, sekä ensivuonna yhden kummitädin lisää.

Yhteisessä esirukouksessa, Markus luki vanhemmille tarkoitetun kohdan. Tässä kohtaa suurin osa ihmisistä pillahti itkuun. Kummien osion luki Jarna ja isovanhempien osan sekä mummi (Markuksen äiti) että mummu (mun äiti). Halusimme Markuksen kanssa, että kumpikin äideistämme pääsee tasavertaisesti osallistumaan rukoukseen. Tilaisuus oli erittäin kaunis ja koskettava, jokainen vieras oli jollakin tapaa liikuttunut.

Neiti kyllästyi välillä kuvaamiseen ja siihen että häntä kiikutettiin sylistä toiseen. Silloin oloa helpotti isin tai äitin syli. Kastemekon on oma mummuni tehnyt häähunnustaan ja sen helmaan on kirjailtu kaikki jotka mekossa on kastettu, yhteensä nyt kolme polvea jo. Pähkinän juhlamekon teki äitini toiveitteni mukaan ja tätä mekkoa ei kyllä anneta eteen päin.

Oma asuni oli siis valkoinen peplum tyylinen mekko, jonka kanssa laitoin vaalean lilat korkokengät ja vaaleanpunaisen helminauhan. Luomiväreissä käytin myös lilan erisävyjä, kerrankin kun uskalsin värillistä luomiväriä laittaa.

Kakku ja muut tarjoiltavat

Kakun tein yhdessä kummitätini kanssa. Oli hauskaa perehtyä sokerimassan saloihin ja tehdä jotain luovaa. Kakun ulkomuoto muodostui vasta tekovaiheessa, joten täysin selvää käsitystä ulkonäöstä ei ollut. Tehtiin myös pienempi kakku kaikenvaralta. Ostin kakkua varten kukka ja perhos muotteja. En löytänyt mistään vauvamuottia, joten muovailin marsipaanista nukkuvan vauvan. Vauvalle vielä töppöset jalkaan ja siivet selkään niin valmista tuli. Lauantai aamuna oli hieman pelottavaa, kun kakku oli ottanut säilytyksessä hieman kosteutta ja sokerimassa oli alkanut sulaa. Onneksi se pysyi kuitenkin kasassa ja koristeet hahmotettavissa.

Äitini toi kaksi Ikean tavallista pöytää, joista saatiin tarjoiluopöydät. Meille iski perjantaina kamala paniikki, että pöytä tila loppuu, joten väkästimme hoitopöydästä ylimääräisen korokeopöydän herkuille :D Kukaan ei arvannut että kyseessä oli hoitopöytä. Kummitätini loihti meille suloisia kuppikakkuja ja mummuni teki meille kääretortun ja sydän-pikkuleipiä. Markuksen veli teki juustokakun, hänen äitinsä piirakan ja Markus itse salaatin. Muut tarjoiltavat tuli äidiltäni. Eli vähän nyyttäri meiningillä mentiin.

 Vielä kuvaa kakusta :)

En millään meinannut uskaltaa leikata tuota kakkua, olisin voinut jättää sen katseltavaksi mutta vieraat malttamattomina odottivat, koska pääsivät sitä maistamaan. Kakkuun käytin suklaamoussea, mansikoita ja kiivejä :) Pohja myös suklainen.

Kahvipöydälle olin löytänyt sopivan värisen korin lusikoille ja samaan sävyyn nätit servetit.

Muita yksityiskohtia

Lahjapöydällä:

Valaistusta:

 Orkidea sopi hyvin väreihin:

Entä mikäpä tuli Pähkinän nimeksi?

Neiti sai kasteessa nimekseen Jessica Celiina ja minun sukunimeni. Markus päätti periaatteessa etunimen ja minä toisen nimen.

Lahjoista kirjoitan myöhemmin, nyt on neidillä ruoka-aika :)