Pakkopullaa? Kiitos ei

Voih, ei tästä blogin pitämisestä ole viime kuukausina tullut mitään. Ehkä yhden postauksen per kuukausi olen ehtinyt/jaksanut tehdä. Päivät on niin täynnä kaikkea puuhaamista ja sitten kun pieni tauko tulee, ei jaksa alkaa miettiä että mistä minä kirjottaisin. 

Pahoittelen siis tätä hiljaisuutta ♥

Instagramista voi jatkossa seurata meidän elämää. 

Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa ja sinne on nopea jättää kuva ja jatkaa huushollin pyörittämistä. 

Miksi en jaksa kirjoittaa?

En ole jaksanut lukea edes toisten blogeja, vaikka niitä olisin aiemmin innolla seurannut. Jotenka ei huvita avata bloggeria, vaikka tietää kuinka moni ihminen mielellään lukisi meidän kuulumisia. Tykkään kirjoittamisesta ja postauksien tekemisestä, kuvien ottamisesta ja niiden näyttämistä teille ihanille lukijoille. Mutta jokin tökkii... Sanoisinko tätä blogimasennukseksi? Ideoita olisi syvällisiinkin postauksiin, mutta aina iskee ajatus "teen sen huomenna". Sitten se unohtuu. Olen muutenkin vähentänyt somen käyttöä ja selaamista viime aikoina, ja keskittynyt enemmän tähän omaan arkeen ja rakkaisiin ihmisiin. Jos mulla on hetki aikaa olla koneella, haluan käyttää sen johonkin hauskaan, esim korttipelin pelaamiseen. Nyt kun ajattelen asiaa, niin sana hauska jää kummittelemaan päähän. En pidä postailua enään hauskana? Miksi? Mitä on tapahtunut?

En tiedä enään itsekään. Kesällä vielä oli hauskaa ja halusin innoissani kertoa ja päivitellä asioita ja sisustusjuttuja. Missä viipyy uuden asuntomme kuvat? En ole edes ottanut niitä vielä. Ei huvita, vaikka tykkään laittaa kämpän siistiksi ja napata kaverille kuvaa. Miksen ota kuvia tänne? Ihmettelen itsekin tätä blogikäyttäytymistä. Kai tässä on elämä tullut vastaan (ainakin hetkellisesti) ja mielenkiinnon kohteet muuttuneet. En halua tehdä tästä pakkopullaa ja väkisin yrittää kirjoittaa teille jotain liibalaabaa elämästäni. Pian blogi olisi täynnä erittäin turhia postauksia siitä, kuinka monta kertaa vein roskat tai kaivoin nenääni. Juu ei kiitos! Haluan palata sorvin ääreen, kun siltä tuntuu ja inspiraatio iskee! Haluan kirjoittaa niin, että pursuan intoa ja haluan kertoa koko maailmalle (juujuu) mitä päässäni liikkuu ja mitä meillä tapahtuu. Mietin pitkään kirjoittaisinko taukopostauksen jottei kaikkien tarvitse miettiä miksei tänne tule uusia postauksia. En siis lopeta kokonaan, koska tiedän nauttivani bloggaamisesta, mutta ainakin nyt toistaiseksi pidän taukoa ja nautin Jessican hoitamisesta.

Olen pahoillani että olen odotuttanut tällä hiljaisuudella. Mutta kuvia latailen Instagramiin, joten sen kautta meihin saa yhteyttä otettua ja selailtua mitä tapahtuu.  Laitan tähän postaukseen muutaman kuvan, mm. Jessicasta, mammamiitistä sekä treffeistä toisenlaisen äidin Siljan kanssa ♥

Jessica 7kk. Istuu hienosti jo syöttötuolissa.

Ihana Silja ♥

Ompa hassua miten pieni Jessi on ollut ♥

Uutta tukkaa :)

Mitäs vielä lyhyesti, Jessica jokeltelee ja opettelee konttaamaan, heiluttaa ja yrittää taputtaa :) Itsellä ruokavalion muutos auttanut kipuihin ja paino tiputettu samoihin lukemiin mitä ollut ennen raskautta. Nyt alotellaa siskon ja äidin kanssa salireenit. Markus käy koulua normaaliin tapaan ja Reno on Reno :D

Kiitos ja kumarrus ♥

Palataan sorvin ääreen kun on sen aika, ihanaa kevään odotusta kaikille :)